Kuolonklaanin tarinat

Kuolonklaanin tarinat

  • Jääviilto

    188 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäTyytyväinen virne oli hiipinyt Jääviillon kasvoille, kun hän katseli, miten Neilikkasydän lähti hänen luotaan häntä maata kohti laskeutuneena. Kolli oli näyttänyt typerälle naaraalle, kumpi heistä oli varapäällikkö ja kumpi vain typerä soturi. Neilikkasydän oli yrittänyt vaihtaa itsensä toiseen partioon, mutta Jääviilto ei kuunnellut moista hölynpölyä. Hän oli…

  • Lätäkkölempi

    192 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Lätäkkölempi ei pitänyt muutoksesta, mikä Kuolonklaanissa oli tapahtunut Henkäystähden kuoleman jälkeen. Hän kaipasi isäänsä. Henkäystähden kuolemasta oli jo kulunut aikaa, mutta Lätäkkölempi ajatteli isäänsä yhä päivittäin. Hän oli kokenut ristiriitaisia tuntemuksia, kun Pimentovarjo oli noussut valtaan ja antanut ei-puhdasverisille takaisin oikeudet, jotka Henkäystähti oli oikeutetusti heiltä…

  • Pyräkkäpiru

    515 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPikkuinen sisilisko kipitteli sammaleisten kivien päällä. Se oli hupsu otus. Ei se tainnut edes huomata olevansa tarkkailun kohteena; sillä oli mielessä vain lämpöinen paikka auringossa. Seurasin sen vikkeliä liikkeitä kyyryssä, aluskasvillisuuden suojassa. Vaatimattomasta värityksestäni oli kerrankin hyötyä. Yhtäkkiä auringon eteen lankesi varjo, joka nopealla iskulla lävisti sisiliskon…

  • Poppelipomppu

    313 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäVoi Pimeyden Metsä sentään, miten tylsää kaikki oli aivan yksin. Tai no enhän minä aivan yksin ollut, mutta Maatuska oli poissa. Hän oli partiossa. Syvä huokaus pakeni suustani, yksin oleminen ei ollut mukavaa. Kaipasin kipeästi juttuseuraa, muttei sellaista näkynyt löytyvän. Olin lojunut leirissä koko alkupäivän, mutta onnekseni…

  • Tuhkajuova

    238 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäÄrtymys sisälläni kupli, kun Lammikkoloikka häipymisen sijasta alkoikin puhua. Hännänpääni nytkähteli hermostuksen merkiksi. ”Minä olen aivan kunnossa”, tiuskaisin päätäni ravistellen, ”jos näen silloin tällöin painajaisia, tekeekö se minusta heti jotenkin huonon ja säälittävän?” Väsymys sumensi ajatuksiani, eikä keskusteluun keskittyminen tuntunut sujuvan. Kesken lausetta katseeni kiinnittyi leirin sisäänkäynnille,…

  • Lammikkoloikka

    259 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKorvien lisäksi myös sydäntäni repivä ääni havahdutti minut unimaailmasta todellisuuteen. Räpyttelin silmiäni muutaman kerran ja annoin haukotuksen tulla ulos suustani. Tiesin jo näkemättäkin, että ääni oli lähtöisin rakkaasta emostani, Tuhkajuovasta. Naaras oli ollut jo pidempään väsynyt ja jotenkin.. outo, jos minulta kysyttiin. En osannut sanoa mistä se…

  • Tuhkajuova

    523 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMinua riepoteltiin. Olin nukke, joka ei ollut vastuussa oman kehonsa toiminnasta. Huusin, mutta turhaan. Yritin rimpuilla vastaan, mutta kehoani liikuttava näkymätön voima oli liian vahva. Pakokauhu alkoi saada otteen minusta, hengittäminen muuttui hetki hetkeltä raskaammaksi. Olin menettänyt kontrollin, en voinut tehdä enää mitään. Näkymätön voima oli voittanut….

  • Hämärähalla

    437 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäTuntui siltä, kuin koko elämäni olisi odotustilassa – ikuisessa sellaisessa. Olin vanki ja pahinta oli, että olin luonut vankilani itse. Ehkä Kaamoskukka oli rakentanut sen, mutta olin itse päättänyt kävellä sisään, sulkea oven ja luovuttaa ainoan avaimeni hänelle. Ainoa tapa päästä ulos oli surmata avaimenhaltija, mutta miten…

  • Susimieli

    254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä“O-odota Aamuraita!” huudahdin ystäväni perään ja vikkelien koipieni ansiosta sain kurottua meidän välimatkan nopeasti umpeen. Tunsin pienen ylpeyden rinnassani, sillä olin tajunnut olevani Aamuraitaa nopeampi. Se tuntui hämmentävän hyvältä, vaikka en halunnutkaan kilpailla ystävääni vastaan. Halusin vain kerrankin olla jossain asiassa hyvä.. “En malta odottaa, että näen…

  • Lillukkatassu

    391 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäIsäni lyönti sai minut lennähtämään kasvuston joukkoon heiveröisen hiiren lailla. Hiekka rapisi anturoideni alla ja raapi niitä ikävästi eikä laskukaan ollut kaikista pehmein. Makasin hetken maassa, hengitin katkeralta ja pettymyksiltä maistuvaa ilmaa. Lopulta tunsin kielelläni suolaisen kyyneleen mikä oli valunut poskeni kautta suoraan suuhuni. Häviö, tappio, kasvojen…