Kuolonklaanin tarinat
772 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Vetäisin henkeä ja tunsin raikkaan ilman virtaavan keuhkoihini. Märkää turkkiani palelsi yhtäkkinen lämpötilan muutos. Kuulin jotain ääniä, mutten ymmärtänyt niistä mitään. En tuntenut tuttua ja turvallista maata tassujeni alla, vaan tuntui kuin leijuisin. Niskassani tuntui jämäkkä ote, joka tuntui ohjaavan minua. Pian kuin tyhjästä…
714 sanaa | 16 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti. Yhtäkkiä Pähkinäpentu oli kokemassa pentuaikojeni traumoja ja tipahtanut veteen. En ollut ehtinyt napata kiinni edes kollin hännänpäästä, ennen kuin tämä jo pyristeli veden vallassa. Ahdistus hakkasi sisälläni, yritti saada minut kaatumaan. En ehtinyt toimia – en osannut toimia. Tassuni…
318 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Henkäysvarjo oli tullut luokseni sotureiden pesään ja yrittänyt vielä keskustella asioista. Vaikka tein heti selväksi, etten ollut kiinnostunut keskustelemaan soturin kanssa juuri nyt, hän ei ollut luovuttanut. Lopulta olin joutunut tiuskaisemaan hänelle ilkeästi, jonka jälkeen poistuin pesästä. Pääaukiolla oli vähän kissoja, jonka vuoksi en voinut…
866 sanaa | 19 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Taivaslaulun kysymys nostatti innostukseni taivaisiin Silmäni kirkastuivat ja loikkasin välittömästi istuma-asennostani pystyyn. ”Joo! Joo! Mistä me aloitamme? Mennäänkö jo? Haluan nähdä kaiken!”, hihkuin täynnä energiaa pompahdellen paikaltaani. Taivaslaulu nyökkäsi ja hymyili minulle. Hän kääntyi pentutarhalta pois päin ja viittoi hännällään minua seuraamaan. Minua ei tarvinnut…
586 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Astelin partion edellä sisään leiriin kantaen suussani kolmea elotonta saalista. Perässäni kulkeva Kalmakuu joutui kulkemaan sisäänkäyntitunnelin lävitse kyyryssä, jotta piikkiherneet eivät koskisi hänen turkkiinsa. Johdatin partion tuoresaaliskasalle ja pudotin omat saaliini siihen. Jouduin väistämään Hehkuaskelta, joka ravasi yrttitukko suussaan parantajan pesältä kohti pentutarhaa. Tuhahdin ärtyneenä…
208 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Räpäytin silmäni auki jonkin pehmoisen hipaistessa kuonoani. Näin Pilvitassun, joka toisten unia häiritsevine häntineen pysähtyi pesän suulle venyttelemään. *Huomenta vain, mokomakin hiirenaivo!* ajattelin ärtyneenä ja nousin sammalvuoteeltani. Hipsin hiljaa Pilvitassun taakse jääden odottamaan, että hän siirtyisi pois edestäni. Tuijotin hänen takaraivoaan viileästi hetken aikaa, kunnes…
538 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Kirkkaanruskean pennun kohteliaisuus sai sydämeni sulamaan. Pennuissa oli vain jotain niin viatonta. Halusin itsekin joskus pentuja, jonkun kollin kanssa, joka olisi se oikea. Ajatukseni väkisinkin kääntyivät Merkuriukseen. Pidin hänestä kovasti, ehkä enemmän kuin ystävänä. Pelkäsin vain joskus, että astuisin hänen rajansa yli. Hän oli…
740 sanaa | 16 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Leirin pääaukio oli tyhjillään. Taivas oli hämärtynyt auringon painuessa mailleen. Varjot olivat peittäneet koko metsän alleen. Istuin piikkihernetunnelin edustalla katse kohti pääaukiota. Pian kävisin kiertämässä leirin ympäri varmistaakseni, ettei yksikään vihollinen tai petoeläin ollut lähistöllä. Lauhalaukan nimitysten jälkeen minulla oli ollut paljon vapaa-aikaa. Välillä tuntui,…
321 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Lauhalaukka oli saanut muutama päivä sitten soturinimensä. Hän oli siirtänyt sammalvuoteensa aivan omani viereen. Oma petini sijaitsi lähellä Hiutaleviiksen ja Kylmäliekin vuoteita. Pesän keskustassa nukkuivat kokeneimmat soturit. Minä en halunnut nukkua pesän keskellä. Istuskelin leirin pääaukiolla Lauhalaukan kanssa. Olin huomannut, että kollilla oli vielä totuttelemista…
285 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Mietin itku kurkussa mitä selittää, tuntui niin pahalta, mutta silti en vain voinut kertoa rakastavani kollia, entä jos hän ei tuntisi samoin minua kohtaan? Räpyttelin sinisiä silmiäni, kohdaten kollin meripihkan väriset silmät. ”Vaikka.. et ole enää mestarini.. En halua lopettaa välejämme siihen, haluan yhä retkiä…
