Eloklaanin tarinat
211 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäNopsaliekki oli ehdottanut kilpajuoksua puunrunkosillalle. Hän ei edes kuunnellut minua ennen kuin lähti säntäämään juoksuun. Eipä minun muuta auttaisi tehdä, kuin ryhtyä rummuttamaan tassujani metsän maata ja aluskasvillisuutta pitkin. Tuoksuttelin metsän raikasta, mutta edelleen lämmintä ilmaa. Viherlehti oli nyt parhaimmillaan eikä Lehtisateesta olisi enää pitkä aika. Sentään…
190 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMustikkapyörteen nojauduttua turkkiini kiinni ja mumistua jotain isästään, rento illanvietto alkoi tuntua vaivaannuttavalta. Nousin ja ravistin turkistani pois hiekkaa. Rannan ainoa huono puoli oli hiekan määrä. Sitä osasikin tunkeutua sitten joka paikkaan. “Voisimme palata leiriin, vai mitä mieltä sinä olet?” kysyin hymyillen hiukan väkinäisesti. Naaras taisi huomata…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäVesipisarat laskeutuivat päälleni kimallellen auringon valossa. Ne lensivät silmieni edestä, takaa ja ympäriltä. Silmäni ikuistivat hetken suurin pupilleihini, en koskaan unohtaisi tätä hetkeä Nopsaliekin kanssa. Tunteeni Nopsaliekkiä kohti oli muuttunut ystävyydestä joksikin muuksi ei rakkaudeksi, mutta joksikin ystävyyttä vahvemmaksi. Ajattelikohan Nopsaliekki millään tavalla minusta samoin? Olisinko hänelle…
155 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä“Eikö jokaista eloklaanilaista opeteta uimaan?” kysyin kallistaen päätäni. Luulin uimataidon kuuluneen jokaisen oppilaan soturikoulutukseen. “Opetti, tai siis. En oikein koskaan ollut hyvä siinä”, Mustikkapyörre selitteli. Tuota selvästi jännitti, joten autoin naaraan lähemmäs rantaa. Kun tassumme koskettivat taas pohjaa, päästin soturin kosketuksestani ja tutkailin tämän ilmettä. “No miltä…
232 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKuutamolaine oli juuri palannut partiosta, kun hän törmäsi Tuikelintuun. Kermanvaalea naaras oli hänestä hieman omalaatuinen persoona – varsin mukava kissa, ei siitä kahta puhetta, mutta omalaatuinen. Kuutamolaine oli ulkoilusta väsynyt ja häntä hermostutti, että Virnakukka ilmestyisi kohta torumaan häntä siitä, että hän oli jäänyt jutustelemaan aukiolle jonkun…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Tarrauduin kiinni kotkan palaseen, minkä Leimusilmä oli minulle ystävällisesti tuonut lounaaksi. Olin osin tympeytyneenä siitä, että sain vain pienen palan ja osittain kiitollinen Leimusilmän tietoisuudesta hänen tuodessa ruokaa sekä minulle, että Sädesäihkeelle. Revin kotkan lihasta palan. Hammas meni lihasta melko helposti läpi, mutta se piti pintansa…
205 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Olin jo maleksimassa takaisin soturien pesään, kunnes jokin pehmeä kosketti minua lapaan. Käännyin katsomaan ja kasvoilleni levisi hyvin yllättynyt ilme – Kuutamolaine. Naaraan kasvoilla pilkahti hieman utelias ja pahoitteleva ilme. “Olen pahoillani, minun ei ollut tarkoitus olla töykeä. Talvikkitakku on vain… no, sanotaan että hän on…
208 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKujakullan takapuoli keinahteli puolelta toiselle. Naaras oli pyytänyt ystäväänsä, Hilehuurretta kanssaan metsälle. Naaraasta oli niin hurjan tylsää saalistaa yksin! Hän kaipasi seuraa ja erityisesti parhaan ystävänsä seuraa. Kukaan muu ei ollut yhtä hauska, kuin Hilehuurre. Ja naaraalla todellakin oli asioita, joita hän halusi käydä kollin kanssa läpi….
3483 sanaa | 77 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPudotin pyydystämäni peltomyyrän ja rastaan tuoresaaliskasaan, enkä voinut olla mulkaisematta katkerana Kastesulkaa, joka raahasi yksin nappaamaansa pulskaa rusakkoa mukanaan aukion lävitse. Klaanitovereista useampi jäi niille paikoilleen ihastelemaan isoa saalista, ja isämme riensi sisareni luokse hämmästelemään niin kovin ylpeän oloisena, että raidallinen häntäkin hänellä oli pystyssä. Voi tätä…
154 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäNopsaliekki otti tassustani kiinni ja puristi sitä. Hän katsoi minua rohkaisevasti ennen, kuin astui hieman syvemmälle. ”Mutta — mitä jos kaadun ja — hukun”, nielaisin ja astuin taas poispäin vedestä. Nopsaliekki heilautti häntäänsä kohti vettä ja näytti taas uivansa. Oliko se muka noin helppoa? ”Lupaan, ettet huku…
