Eloklaanin tarinat
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäNauroin heleästi Tupsuturkin letkautukselle kissakalasta. Tuntui kuin kollin ujous ja hermostuneisuus väistyisi vähitellen. Nautin toisen sanoista, pyörittelin niitä päässäni kuin pikkukiveä käpälissäni ja hymyilin. Ihmettelin mielessäni, miksi en ollut lähestynyt Tupsuturkkia aikaisemmin. Olin kyllä pitkään vältellyt muodostamasta ennestään tuntemattomampiin klaanitovereihin minkäänlaista kiintymystä, koska en ollut halunnut saada…
176 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKäpertyneenä rakkaan siskoni Syreenisumun kylkeen kiinni, olin hetken täysin huoleton. En miettinyt oppilastani, joka osasi olla todella ärsyttävä enkä sen koommin Käärmekultaa, jonka kanssa välit olivat alkaneet hiertää. En myöskään ajatellut tytärtäni. En ylipäätään huolehtinut mistään. Joskus mietin, että jos Kärpässointu oikeasti piti minusta, miksei hän koskaan…
209 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKömpelöön hymyyn sekoittui iloisella tapaa yllättyneitä sävyjä. Perhopuro oli vaikuttanut ilahtuneelta saadessaan kutsun! Tupsuturkki nyökytteli innokkaasti päätään ja vetäisi sitten syvään henkeä. ‘Nyt Tupsuturkki, keskity. Älä innostu liikaa!’, kolli hoki itselleen mielessä. “Kalastaminen on minusta mukavaa, siinä pääsee olemaan veden kanssa tekemisessä. Pidän kastumisesta!” Tupsuturkki selitti Perhopurolle…
162 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPyörittelin silmiäni, kun sekopäinen pentu meni vielä sekopäisemmäksi ja rupesi pillittämään kurkku suorana. Huokaisin ja tökkäsin säälittävää karvakasaa nenälläni ja sain sen loikkaamaan käpälilleen. “Noniin, viitsisitkö nyt laittaa sitä suuta soukemmalle, penikka?” murahdin tympeänä. Pennun ininä kävi hermoilleni ja halusin vain pois koko typerästä tilanteesta ennen kuin…
151 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä”A-anteeksi!” vastasin itku kurkussa kollille. Tämä oli ollut minulle aika töykeä ainakin sellaisen kuvan sain tämän ikävästä käytöksestä. ”E-en nähnyt sinua olin ni-niin innoissani me-menossa leikkimään!” takeltelin. Nousin ylös vapisten ja katsoin kollia surusta kiiltävällä katseellani. ”Ku-kuka sinä olet?” kysyn katsoen kollia tarkasti katseellani. ”Rajutassu” kolli vastaa…
171 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäLeiriin palattuamme Konnavarjo käski minun hakea itselleni syömistä, joten menin ja nappasin tuoresaaliskasasta oravan. Kiikutettuani sen varjoisaan kohtaan, kävin aterioimaan. Mehevä liha sai vatsani kurinan hellittämään mukavasti ja harkitsin jo toisen eläimen hakemista, mutta päädyin kuitenkin jäämään aloilleni. Pesin huolellisesti pitkää turkkiani ja selvitin siitä harjoituksissa tulleet…
464 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKatselin perhosen lentoa. Kimalaistoive oli antanut minun leikkiä siihen asti, että aurinko laskisi. Nyt naaras oli syömässä Irvikidan kanssa. Lopulta aloin juosta perhosen perässä ettei se katoaisi näköpiiristäni. En tietenkään katsonut mihin käpäläni asetin ja pian kompastuin oksaan. Katselin hölmistyneenä maan kamaralta kuinka perhonen lensi pois, enkä…
176 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäOlin huomannut nuoremman soturin alakuloisen olemuksen leirin aukiolla, joten päätin mennä ja kysyä kollilta miten hän voi. Jänötassun kuoleman jälkeen minusta oli tullut yhä enemmän ja enemmän tietoinen klaanikissojen joka päiväisestä kärsimyksestä. Tupsuturkki yllättyi kovasti, kun avasin suuni ja puhuin hänelle. Kollin olemuksessa oli paljon muutakin kuin…
169 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäTupsuturkin keltaiset silmät hapuilivat erään tietyn tummanruskean naaraan suuntaan. Tupsuturkki ei ollut jutellut naaraalle, kuin satunnaisissa partioissa, mutta hänessä oli jotain lämmintä energiaa – se lämmitti harvaturkkisen kollin mieltä. Ja naaras oli myös niin kaunis. Niinkin kaunis, että se sai hänen käpälät tärisemään ja kurkun kuivumaan rutikuivaksi….
188 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMuistotassu oli edessäni nyt pienempänä kasana. Hän saisi kärsiä, mikäli tekisi vielä yhdenkään tyhmän päätöksen. ”Sinä et paranna meidän välejä millään klaaninvanhimpien huolehtimisvuoroilla! Voisit kenties miettiä ensikerralla paremmin mitä teet. Tällä kertaa et saa anteeksi!” Näiden pienien oppilaiden olisi hyvä oppia käyttäytymään, sillä Muistotassu oli juuri suuttuttanut…
