Eloklaanin tarinat
311 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Rentouttava kävelyretki Kuolonklaanin rajan tuntumaan oli muuttunut hetkessä, kun paikalle saapunut kuolonklaanilaisnaaras alkoi rähisemään. Hän syytti meitä – eli kaiketi eloklaanilaisia – emonsa ja toisen soturin menetyksestä. Yritin keksiä, mistä naaras puhui, mutta Eloklaanin ja Kuolonklaanin välillä ei ollut ollut minkäänlaisia kahakoita, joissa kukaan olisi…
188 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Istuin Pilvitassun vierelle ja laskin saaliini maahan, antaen naaraalle mahdollisuuden avata keskustelun. Nälkä kurni vatsassani, joten aloin syömään oravaa pienin suupaloin. Pilvitassu pysyi vaiti, joten syömisen lomassa päätin aloittaa keskustelun. Nostin meripihkaisen katseeni valkeaan naaraaseen, joka ei totta puhuen vaikuttanut kovin onnelliselta siitä, että olin…
354 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Oppilaselämä oli eittämättä kiireisempää, kuin mitä olin kuvitellut. Hyvä oli minun jo nyt niin sanoa, tuskin olin edes päässyt alkuun soturin opinnoissani. Vaikka Harhamietteen opetus oli minusta sangen kiinnostavaa, vapaa-aika harjoituksista oli minulle yhä päivän parhainta aikaa. Kaikki oppilaat varmasti ajattelivat niin. Minulle kuitenkin vapaa-aika…
713 sanaa | 16 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Lähdön päivä oli viimein koittanut. Hetki muistutti minua kaukaisesta tapahtumasta, siitä kun olin jättänyt Kuolonklaanin taakse aikoinani. Ilmassa oli havaittavissa se sama haikeus ja sen takaa pilkistävä odotus siitä, että pian olisimme vapaita. Ehkä se kaikki oli vain päässäni, mutta tuntui siltä, kuin maailman…
232 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Hiilihampaan kehut tuntuivat hyvältä, vaikka hän liioittelikin aika paljon. Tiesin, etten ollut mikään mestariuimari, eikä minusta koskaan sellaista tulisikaan. Olin kuitenkin antanut jokaiselle harjoituskerralle kaikkeni, aivan sama mitä me opettelimme. Harjoitukset päättyivät, ja Hiilihammas lähti suunnistamaan takaisin kohti leiriä. Matkan varrella tumma pilvipeite oli hiipinyt…
201 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Omenahuuma näytti vajonneen ajatuksiinsa. Annoin itselleni luvan tehdä samoin ja ryhdyin mietiskelemään tulevaa. Mielessäni matkasin kauas kaukaisuuteen, läpi synkkien ja pelottavien kuusimetsien, poikki avarien kukkaniittyjen, yli vuolaasti virtaavien jokien ja ympäri suurten järvien. Hymyilin hennosti ajatukselle, että sitten jonakin päivänä löytäisin etsimäni ja saisin tuntea…
253 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Talvikkipentu huiskautti suu mutrussa häntäänsä, kun Ampiaispentu väitti saaneensa sammalpallossa pisteen, vaikkei kolli ollut sitä saanut. ”Sinun pitäisi opetella säännöt, aina yrität huijata”, naaraspentu jupisi itsekseen ja ravisteli päätään paikalle tulleen Kultapennun ehdotukselle, mutta vielä enemmän Korppisiiven pojan sanoille. ”Etkä saanut, se piste kuuluu yksinomaan…
183 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Koin ymmärtäväni hyvin Harhamietteen tarvetta päästä näkemään maailmaa klaanin ulkopuolella. Matkanteko ei tulisi varmasti olemaan helppoa, etenkin kun maasto tulisi olemaan hänelle täysin uutta ja tuntematonta. Riskit olivat suuret, mutta uskoin Harhamietteen olevan asiasta tietoinen. Hänen kanssaan käymäni keskustelun jälkeen pidin häntä kaikkea muuta kuin…
454 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron En muistanut emosta juuri mitään. En tiennyt, näinkö häntä ikinä, jos näin, en muistanut hänen ulkonäköään. Emo oli ruumiiton, hänellä ei ollut kehoa. Emolla ei edes ollut nimeä. Emoa ei ole, ei ikinä ollutkaan. Minulle hän kuitenkin oli edelleen. Emo oli lämpö ja maailman ihanin…
