Eloklaanin tarinat
412 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nova Hiilihammas esitti tämän hetkiseksi kysymykseen sen, että minkä halusin soturinimekseni. Istuin ystävääni vastapäätä täysin hiljaa tuijottaen tämän ohitse sinne, missä Mesitähti oli kyyristynyt klaaniin uutena tulokkaana saapuneen Vadelmapennun eteen, päällikkö työnsi pentua rohkaisevasti sinne mihin muut pentutarhan asukit olivat siirtyneet peuhaamaan. Huokaisin haikeasti, mieleeni muistui…
252 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Yllätyin totaalisesti, kun Korppitassu tunnisti turkistaan kiinni roikkuneen lehden hierakaksi. Ei siinä sinänsä mitään outoa ollut, mutta viime aikoina naaras oli viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa parantajan pesällä Liljatuulen seurassa, ja pelkäsin hänen haluavan ryhtyä nyt mieluummin parantajaksi soturin sijaan. Samaan aikaan tunsin itseni osasyylliseksi, sillä…
185 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nova Hiilihammas kysyi, että olimmeko tehneet vielä Hallavarjon kanssa mitään muuta kuin vain käyneet metsästyspartiossa, ystäväni näytti vielä hieman sotkuiselta, josta arvelin kollin olleen syvässä umpiunessa vielä hetki sitten. Ruskean turkin omaava ystäväni nuolaisi vielä viimeiset tähteet syömästään tuoresaalistaan nyökäyttäen minulle odottavasti päätään. -Mhm…Kerkesimme saalistuksen lisäksi…
626 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Olin jäänyt vielä hetkeksi ulos nauttimaan ilta-auringosta, kun Korppitassu oli jolkotellut takaisin parantajan pesälle. Olin kyllä luvannut äänettömästi oppilaalle meneväni kohta itsekin nukkumaan, mutta juuri nyt minun tarvitsi viettää vähän aikaa omassa ihan vain seurassani. Viime aikoina oli tapahtunut niin paljon kaikenlaista, etten ollut edes…
642 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nova Hiilihammas oli esittänyt kysymyksen, jota en itse varmaan olisi kyennyt, uskaltanut ja halunnut esittää, nyt kuitenkin seisoin parantajamme edessä odottaen naaraan tuomiota siitä, että kuinka kauan vielä joutuisin lojumaan toimeettomana parantajanpesässä. Liljatuulen naamalla oli neutraali ilme, joka varmaankin merkitsisi vielä monen auringonnousun aikaista lojumista, laskin…
518 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Korppitassu vaikutti olevan mielissään päästessään pitkästä aikaa ulkoilemaan. Ymmärsin häntä kyllä, sillä olihan oppilas joutunut viettämään parantajan pesällä jo melkein pari päivää. Itse olisin ehtinyt tulla hulluksi siinä ajassa, mutta ystävälläni olikin aina ollut paljon rautaisemmat hermot kuin minulla. Ihmettelin edelleen, miten Korppitassu oli onnistunut…
406 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nova Ajatukseni olivat ristiriitaisia ja aina kun yritin tehdä kompromissia itseni kanssa, jokin toinen mutkikas pikkuvika tunki ahnaasti tielleni. Hiilihammas oli ehdottanut, että voisimme käydä jaloittelelmassa, olin mumissut tälle myöntävästi, enkä oikein keskittynyt tämän esittämään asiaan. Todellisuudessa minua vaivasi vieläkin se, että olin kertonut ystävälleni karvaan…
493 sanaa | 13 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Ravn Salviakatse oli luvannut viedä minut tänään nummelle. Harmaankirjava naaras oli ollut sitä mieltä, että nyt oli mitä otollisin sää harjoitella aavalla viihtyvien päästäisten, myyrien ja jänisten saalistamista. Lisäksi soturitar oli vihjannut siihen suuntaan, että mikäli ilma pysyisi suotuisana ja päivänvaloa olisi riittämiin, voisimme alkaa…
643 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Yritin hillitä yltyvää pakokauhuani, koska en halunnut Korppitassun näkevän minua niin hysteerisenä. Naaraalla oli juuri nyt muutakin murehdittavaa kuin minä, joka olin hermoromahduksen partaalla ystäväni puolesta. Päässäni poukkoilivat monet kysymykset, joihin tuskin koskaan tulisin saamaan vastauksia – etenkään, kun käyttäydyin kuin mikäkin hermoheikko saaliseläin. ”Oliko…
575 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nova Olin hätkähtänyt hereille kuultuani auringonhuipun aikoihin iloisia, onnittelevia huutoja, olin arvannut helposti, että Hiilitassu nimitettäisi nyt soturiksi, tämä pääsisi viimeinkin soturienpesään muiden vanhempien ja nuorempien soturien joukkoon. -Niin, mutta sinä et vieläkään! Pieni ääni kuiskasi katkerasti pääni perukoilla, puhuen kuitenkin ennenkuulumattomasti totta. Juuri soturinimensä saanut…
