Kuolonklaanin tarinat
404 sanaa | 10 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Untuva Harakkatassu kertoi olevansa koulutuksessaan loppusuoralla, aivan kuten olin olettanutkin. Hänen kertoessaan päästessään varmaan pian soturiksi, toisen oppilaan olemuksesta saattoi nähdä hänen olevan ylpeä itsestään. Olihan hän Kuolonklaanin vanhin oppilas, ja varmasti jo lähes valmis soturiksi, joten en pannut merkille toisen käyttäytymistä sen suuremmissa merkeissä….
659 sanaa | 17 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Lonely Warrior Tassutimme ripein askelin Jyrkänneloikan luokse, jonka katse hohkasi tavallista vihaisempana huomatessaan, ettei meillä ollut saalista mukanamme. ”En antanut äänimerkkiä vielä”, kolli murahti ja siristi silmiään tyytymättömänä. Päätin hoitavani puhumisen, sillä olin huomannut onnettomuuspaikalla Lehtitassun silmissä jotain, mitä hän ei halunnut esitellä. Pakokauhua. En…
410 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Rita ”Minä näin hänet. Sen, joka teki tämän, mutta en tarpeeksi tarkasti”, Sähkötassu virkkoi matalasti ja hyvin vakavana. Tästä oli leikki kaukana, se oli varmaa. Tarkastelin kollin ilmettä, mutta en erottanut juurikaan pakokauhua tämän ilmeessä. Hyvä niin. En ollut valmis toimimaan lohduttajana. Kirosin mielessäni sitä, ettei…
2021 sanaa | 52 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Elandra Edelliset päivät Kuolonklaanissa olivat olleet rauhallisia. Huurreliljan kuoleman jälkeen kukaan kissoista ei ollut kuollut, paitsi Hopeaputous, joka oli päättänyt hylätä synnyinklaaninsa ja muttaa Eloklaaniin. Ei hänkään oikeasti ollut kuollut, mutta ei hän minun näkökulmassani ansainnut enää elävän kissan arvoa. Olin aina pitänyt hopeanvalkoista soturia…
1071 sanaa | 27 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Lonely Warrior ”Jos hän pyytää, voit olla varma siitä, että minä teen niin aukottoman suunnitelman, ettemme jää kiinni”, Lehtitassu heitti äänessään viekas, mutta samaan aikaan vakavahko sävy. Siristin silmiäni. Naaraan lausumat sanat tuntuivat olevan jonkinlainen viittaus mönkään menneeseen suunnitelmaan, jonka takia olimme saaneet rangaistuksen. Katseeni…
357 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Panin merkille Tuimatassun liikauttavan korviaan sanojeni myötä ja ehdin hartaasti toivoa, ettei tummanharmaa kollioppilas esittäisi lisäkysymyksiä Henkäysvarjoon liittyen. Varapäällikön kuvaileminen raivostuttavaksi ja vanhanaikaiseksi saattoi nimittäin särähtää uskollisen kuolonklaanilaisen korvaan, mutta minulla oli sentään oikeus ja uskallusta sanoa mitä ajattelin. Sitä paitsi, minun kunnioitustani ei ansaittu…
691 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Rita Istuin oppilaiden pesässä kerrankin rauhassa itsekseni mietiskelemässä asioita. Olin halunnut mennä veljeni luo, mutta tuo oli havaintoni mukaan näyttänyt kiireiseltä. Noh, tarkkailisin tätä etäältä, ja kävisin tämän luona sitten, kun tällä olisi aikaa. Ei sillä, että olisin välittänyt meneväni veljeni mielestä huonoon aikaan. Syy oli…
360 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Katsoin hieman pahoillani Raparperitassua. Olinkin kuullut huhuja siitä, että naaraan joukkue olisi hävinnyt harjoitukset. Naaras vaikutti kummalliselta. Hän oli kääntänyt katseensa käpäliinsä, ja kissan hännänpää nyki. Häpesikö oppilas häviötään, vai mistä tuo johtui? Katsoin parhaaksi vaihtaa suoraan puheenaihetta, kenties se helpottaisi Raparperitassunkin oloa. ”No, ainakin…
430 sanaa | 11 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Untuva Lähes hotkin riistaa tyhjältä tuntuvaan vatsaani. Olin melko huono saalistaja, enkä saanut useinkaan tuotua riistaa tuoresaaliskasaan. Sen vuoksi oli jotenkin vaivaannuttavaa käydä hakemassa jotain kasasta syötäväksi, kun harvemmin sitä pääsi itse täyttämään. Varsinkin suurten harjoitusten saalistusosion jälkeen olin varma, että aika monelle oli tullut…
391 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Felicity Istuskelin rauhassa leirin reunamilla syöden aiemmin päivälläpyyntämääni päästäistä. Se oli yllättävän hyvä ja murea siitä huolimatta, että hiirenkorva ei ollut vielä kovinkaan pitkällä. Ilmasta kuitenkin huomasi, että viherlehti teki vihdoinkin tuloaan. Hiirenkorva muistutti minua suurista harjoituksista, jotka olivat tovi sitten. Joukkue, jossa olin ollut jäsenenä,…
