Kuolonklaanin tarinat
1113 sanaa | 25 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Lakkaa pureksimasta häntääni, Tattipentu!” Ruostekukan äkäinen nauku tunki Aaltopennun unen läpi ja herätti hänet. Ruosteenruskea kuningatar kurkotti kaulaansa napatakseen vaalean punaruskean kollipennun pois häntänsä kimpusta. Tattipentu vingahti säikähtäneenä ja alkoi uikuttaa. Aaltopentu nytkäytti korviaan närkästyneenä ja yritti olla kuulematta kovaäänistä veljeään hautaamalla päänsä sammaliin. Ei…
393 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Pesässä oli mukavan hämärää, ja se sai minut väsymään. Tunnelma Eloklaanin leirissä oli ollut rento, vaikka kissat olivatkin kääntyneet uteliaina minun puoleeni katsomaan saapuessani sinne. Kukaan ei ollut katsonut minua murhaavasti, kuten Kuolonklaanissa oli tapana tehdä. ”Minä en pysty enää elää Kuolonklaanissa. Minua piinataan siellä”,…
356 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Lähdin kulkemaan Harhatassuksi esittäytyneen valkean kollin perässä syvemmälle Eloklaanin reviirille. Rajan yli astuminen oli saanut kylmät väreet kulkemaan kehoni lävitse. Tästä alkaisi uusi elämä, jos Mesitähti vain suostuisi kuuntelemaan puheitani. Kenties hän olisi yhtä luottavainen kuin Harhatassu. Kuolonklaanissa oli sanottu eloklaanilaisten olevan sinisilmäisiä ja typeriä….
374 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Minttuliekki oli kuin olikin saapunut paikalle. Soturi oli varmasti yllättynyt siitä, että tapasi minut Pähkinäkorvan sijaan, ja ehkä myöskin hermostunut. Eloklaanin varapäällikkö vaikutti kuitenkin tyyneltä. ”Voisin kysyä sinulta samaa”, vastasin katsellen punertavaa naaraskissaa kiinnostuneena. ”Mutta tiedän jo, miksi olet täällä.” Minulla oli käynyt uskomaton tuuri….
1036 sanaa | 23 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin aivan varma, ettei tämä piina loppuisi koskaan. Jo puolen kuun ajan Henkäysvarjo oli pompotellut minua kuin mitäkin orjaa. Joka yö unet jäivät vähäisiksi, kun varapäällikkö keksimällä keksi minulle hommaa auringonnoususta aina auringonlaskuun saakka. Olin ihan loppu. Lihaksiani särki koko ajan, koska en saanut levähtää…
474 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Aamuauringon kullankeltainen kehrä kuikuili itsepäisesti ohuen, lyijynharmaan pilviverhon takaa ja loi vehmaaseen lehtoon kelmeää, lämmittävää valoa, joka vallan paahtoi karheaa mustan ja valkoisen kirjavaa turkkiani. Korkealla pääni yläpuolella linnut lauloivat kilpaa ja hypähtelivät valppaana oksalta toiselle rääkyen vuoroin varoitushuutoja osuessani liian lähelle niiden pesää ja…
271 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Neljänneskuu oli siedettävä aika. Varsinkin, kun olin ollut täällä jo muutaman päivän ajan, pian pääsisin hoitamaan soturintehtäviä sisareni tavoin. Kilpikonnakuvioisen parantajaoppilaan kasvoilla oli vielä jokseenkin kiukkuisen näköinen ilme aiemmasta kommentistaan johtuen, kun hän kysyi: “Mitä luulet, tiesikö kukaan Karhumyrskyn harrastuksesta? Oliko hänellä liittolaisia?” Ajatus…
208 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu En oikein osannut sanoa Karhumyrskyn kohtalosta, tai hänen teoistaan. Massamurha, oli ainut oikea sana sille. Hän ansaitsi kyllä kuoleman, mutta sokeutumisen? Ehkä ei. Minä en ollut pystynyt jättämään kollia kipuihin vaan olin antanut hänelle yrttejä, senkin takia että se oli päällikön käsky. Minua vain sattui…
2129 sanaa | 47 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Aurinko paistoi korkealla taivaalla ja sen kultaiset säteet osuivat puiden lehtien läpi turkilleni. Oli lämmintä, juuri oikean verran; vaikka kohdalleni olisi osunut viileä tuulenvire, en olisi ollut kylmissäni, mutta toisaalta ei ollut niin kuuma, että olisin sulanut turkissani. Olin liikkeellä pitkästä aikaa yksin. En ensinnäkään…
