Kuolonklaanin tarinat
628 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Rosmariinikynsi näytti suunnan, kun lähdimme etsimään saalista. Lepakkohuuto seurasi perässä mukisematta. Häntä ei haitannut antaa naaraan johtaa häntä, se oli jopa ihan mukavaa. Hän tuntui tietävän mihin meidän kannattaisi mennä ja missä päin oli riistaa, sillä pian jäniksen haju lehahti kollin kuonolle. Hän kääntyi katsomaan…
549 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Vaikka yleensä nautin pienestä tuskasta lisämausteena elämässäni, nämä helteet ylittivät minunkin sietorajani. Kuumuutta ei voinut paeta mihinkään, se ei jättänyt rauhaan edes nukkumapaikan varjoissa, minkä otin henkilökohtaisena loukkauksena, sillä varjot olivat minun valtakuntaani. Nyt ne olivat kuitenkin pettäneet minut, ja minä melkein läähätin kuin pahainen…
554 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Loikkelin leiriin harjoitusten jälkeen. Lihaksiani särki, mutta Loiskevarjo vain sanoi sen kuuluvan asiaan. Uskoin häntä. Kolli oli minulle suurimmaksi osaksi ihan kiva, kun en mokannut kokoajan. Joskus hän kuritti minua, mutta aina sanoin ei fyysisesti. Kuljetin katsettani ympäri leiriä. Kissat olivat hyvin vaisuja näin kauhean…
589 sanaa | 15 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Auroora Pälyilin epäillen taivaalle soturien pesän suojista. Aurinko porotti kuin kohtalon päivät olisivat käsillä, eikä taivaalla nähnyt yhden ainoaa helpotusta tarjoavaa pilvenhattaraa. Ei edes tuullut: ilma oli pysähtynyttä, enkä kuullut taustalla yleensä soivaa ulinaa. Kerrassaan sietämätöntä. Olin aina rakastanut lämpöä, ja viherlehtinä lempipuuhiani oli auringossa…
752 sanaa | 19 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Koivu Lokkimieli istui etäällä kaikista muista keskellä leiriä oleskelevista kissoista. Hänen katseensa oli kiinnittynyt piikkihernetunnelin vieressä uskollisena pönöttävään oppilaaseen. Uivelotassu oli istunut siinä ensin auringon noustessa, mennyt jonkin ajan kuluttua takaisin nukkumaan, tullut hetki sitten takaisin ja pälyillyt laiskasti ympäri leiriä, kunnes oli ilmeisesti vain…
613 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Klaani tuntui kärsivän samoista ongelmista nyt viherlehden aikaan, mitä se oli kärsinyt lehtikadon aikaan. Riista oli saanut kadotettua itsensä lähestulkoon täysin piiloksiin, eikä se ollut mikään ihme. Tuskin kukaan jaksoi samankaltaista hellejaksoa, mitä ympäristö meille tällä hetkellä tarjoili. En minä ainakaan. Aurinkohuipun aikaan jokainen pysytteli…
380 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Jaoimme saaliin Katajatassun kanssa ja sitten lähdimme omille teillemme Säihkysielun kanssa. Karkasimme kahden, tai ehkä Säihkysielun mielestä vain lähdimme, mutta minusta Katajatassu oli pelottava. Ei sillä, että olisin pelännyt oppilasta, mutta jotenkin kuumottava isoine silmineen. “Haluatko mennä ulos? Voisimme mennä joelle vähän viilentymään”, Säihkysielu kysyi….
238 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Laineliekki tassutti partion perällä pitkin kuolonklaanin rajaa. Partion johdossa kulki hänen entinen mestarinsa sekä klaanin päällikkö, Henkäystähti. Naaras olisi lähes halunnut mennä kollin luokse ja jutella tälle, mutta hänellä ei ollut päällikölle mitään sanottavaa ja olisi typerää häiritä tämän partiointia turhanpäiväisen jaarittelun takia. Aamu oli…
201 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Aikaa viime kohtaamisestani kahden soturikollin kanssa oli ollut jo ikuisuus sitten. Nyt olin jo oppilas ja tein… normaaleja oppilas asioita. Toivoin toki edelleen, että voisin tutustua näihin kahteen kissaan paremmin. Pidin uudesta nimestäni. Minusta tassu-pääte sopi nimeeni oikein hyvin. Katajatassu. Myöskin, mestarini oli Kyyhkypyrähdys. Hän…
261 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Naurahdin ja odotin, että Lepakkohuuto käveli rinnalleni. Oli ihanaa viettää hänen kanssaan aikaa taas pitkästä aikaa. Me vain pelleilimme ja pelleilimme, kunnes tajusimme, että meidän oli tarkoitus saalistaa. Kuljimme sitten metsässä rinnakkain, nyt kuitenkin hiljempaa. Molempien aistit valppaina saimmekin vainun jäniksestä. Kiersin sivuun, jotta voisin…
