Eloklaanin tarinat
230 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäOlin lähtenyt pentutarhasta Käärmekullan tultua paikalle. Ehdin hetken aikaa leikkiä, kun varapäällikkö jo ryntäsi parantajan pesälle. Leimusilmä kulki Käärmekullan perässä takaisin pentutarhaan. Olin huolissani. Mitä Kimalaistoiveelle oli käynyt ja miksi Leimusilmää tarvittiin avuksi? Istuin hiljaa ja yritin olla salakuuntelematta. Kuulin kuitenkin epämääräisiä naukaisuja ja lopulta vikinää. Minulta…
365 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMakasin jossain pehmeässä, ja ihmettelin muutosta, joka oli tapahtunut hetki sitten. Aiemmin olin ollut jatkuvasti jossain lämpimässä paikassa. Nyt minulla saattoi olla myös kylmä. Myös edessäni oli jokin, jolta sain vatsani täyteen lämmintä nestettä. Olio piti minut myös lämpimänä. Tömp, tömp. Tunsin kuinka minua potkaistiin kylkeen vähän…
194 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä“Sädesäihke, minulla on nälkä”, Muurahaistassun ääni herätti minut. Availin painavia silmäluomiani ja vilkaisin oppilaaseeni. Minun ei ollut tarkoitus nukahtaa parantajan pesään. Haukottelin ja ojentelin tassujani. Lavastani lähti räjähtävä kipuaalto, joka värisytti koko kehoani. Päästin suustani vain pienen voihkaisun, vaikka kipu oli kaamea. Räpyttelin silmiäni järkyttyneenä ja koitin…
254 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäHellehehkulle oli aivan se ja sama kummasta heistä tulisi ensimmäisenä päällikkö! He molemmat olivat mahtavia ja hurjia. Kuolonklaani alistuisi kumman tahansa edessä. Lopulta Pörräistassunkin epäilevä katse kirkastui hieman. “Meidän pitää tehdä jotain oikein näyttävää. Kuvittele! Olemme rajakahakassa, voitamme kokonaisen partion. Isoemosi on pakko nähdä meidän potentiaali!” Hellehehku…
15057 sanaa | 385 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Auringonsäteet tunkeutuivat silmäluomieni lävitse ja pakottivat minut avaamaan silmäni. Kitani avautui suureen, laiskaan haukotukseen ja laskin pääni käpälieni päälle. Aurinko oli jo korkealla. Olin taas nukkunut myöhään. Sammaleiden toinen puolisko oli tyhjä – Nokkospilvi oli jo noussut päivän askareisiin. Minä taas olisin voinut jatkaa nukkumista, mutta…
182 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kipu kehossani oli lieventynyt. Tai siis oli, sillä kylkeäni käännettyä kipu palasi. Irvistin, mutta yritin jatkaa nukkumista. Uni oli keskeytynyt, eikä se tahtonut tulla uudelleen. Tyhmän yrityksen vuoksi minuun sattui nyt kaikkialle. ”Sädesäihke?” Kolli oli sikeässä unessa, mutta yritin herätellä häntä silti. Tökin mestariani kylkeen kynnelläni…
204 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKieloniitty levittäytyi eteeni niin rehevänä, että hento tuulenvire sai kukkasten hennot varret kiemurtelemaan toisiaan vasten. Terälehdet avautuivat auringon paahtavassa katseessa hitaasti ja houkuttelevasti, saaden siitepölyn kutittelemaan kuonoani suorastaan kiusoittelevana. Aivastin ja hieraisin nenääni. Isänikin tuntui aivastelevan tätä nykyä jatkuvasti, joten ehkä minulla oli sukuperimää aivasteluun? Tosin en…
181 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäLähdimme kiertämään oravaa molemmilta puolilta. Nappaus oli varma, sillä yhteistyöllä pieni orava jäisi helposti kiinni. Keskityin hiipimään kohti otusta, joka jyrsi käpyä etukäpäliensä avulla. Ylängön harva aluskasvillisuus ei tuonut juurikaan suojaa saalistajille, joten meidän täytyisi liikkua nopeasti. Vilkaisin Mustikkapyörteeseen odottaen, että tämä ajaisi oravan käpäliini. Naaraan siniset…
215 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMehevä hiiri. Viileä viherlehden tuuli. Kauniita kukkia. Rauhallinen ilta. Taivaan maalaava auringonlasku. Tähtiklaanin läsnäolo. Siitä minun mielestäni täydellinen yö oli tehty. Venyttelin selkääni ja kävin kieloniitylle makaamaan. Varoin tallomasta kukkiani. Käärmekulta oli määrännyt minut aamupartioon, joka ei lainkaan haitannut minua. Usein heräsin auringon kanssa samaan aikaan. Joku…
192 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäNopsaliekki kysyi, mihin halusin mennä saalistamaan. En ollut kovin hyvä kummoisessa, mutta sanoin silti toiveeni: ”Ei oikein tiedä, eikai sillä ole väliä.” Nyökkäsin iloisan oloisesti kohti kukkulaa, Nopsaliekki sai vihini äkkinäisestä päähänpistostani ja lähti seuraamaan. Viuhuttelin häntääni iloisesti puolelta toiselle, kuitenkin asettaen tassuni nurmelle melko varovaisesti saaliiden…
