Eloklaanin tarinat
184 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Tapahtui yllättävä juonenkäänne, kun kuin ajatukseni lukien Mesitähti kutsui klaanin koolle ja nimitti Aurinkopennun oppilaaksi. Kaiken lisäksi päällikkö oli vieläpä tehnyt kollista minun oppilaani – uskomatonta! Aurinkotassu arvatenkin oli niin innoissaan, että hädin tuskin malttoi pysyä paikallaan. Hän kysyi, milloin lähtisimme harjoittelemaan, ja jouduin pysähtymään…
320 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Dodock Olin istuuntunut vitivalkean Pohjaharhan juttuseuraksi, ja olen saanut ilokseni kuulla häneltä, että hän on ollutkin juttuseuran tarpeessa. Hymyilen tuolle leveästi, vaikka yritänkin pitää ilmeeni neutraalina. Pohjaharha sen sijaan osasi pitää ilmeensä lähes ilmeettömänä, eikä hymyily ollut tuon juttu. Ei minunkaan juttu hymyily ollut, mutta hymyilin,koska…
208 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ruska Nostin kasvoilleni hymyn, kun kuulin Hiilihampaan sanat. ”Odotan todella paljon! Haluaisin vihdoin päästä ulos leiristä ja tehdä siistejä juttuja!” Sanoin iloisesti hyppien. Hiilihammas naurahti. Mesitähti käveli Litteäkivelle. Ja katseli hetken klaaniaan. ”Jokainen klaanikissa tänne Litteäkivelle klaanikokoukseen!” Mesitähti kajautti kova äänisesti. Mielenkiintoni nousi, mitä päälliköllä oli…
512 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Olin parantunut viheryskästä melko hyvin. Aina silloin tällöin saatoin alkaa yskimään aivan tyhjästä, mutta kuntoni oli kohonnut nopeasti ja jaksoin jopa osallistua partioihin. Sairauden heikentämästä olotilastani huolimatta en ollut malttanut olla viemättä Koivutassua harjoituksiin. Hänen koulutuksensa oli viivästynyt sairauteni vuoksi jo ihan tarpeeksi, ja totta…
282 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ravn Eloklaania oli riepotellut viheryskä. Minä olin ollut onnekas ja säästynyt taudilta, mutta monet muut olivat aloittaneet pitkän vaelluksensa esi-isien tykö kohti parempia metsästysmaita. Minusta tuntui pahalta vainajien läheisten puolesta ja olin jo joitakin päiviä tuntenut itseni alakuloiseksi. Vaikka mieleni oli alamaissa, eloklaanilaisten tahto jatkaa eteenpäin…
889 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Eipä mitään”, hymähdin vastaukseksi Mahlahallalle, joka juuri oli palannut Metsähallan kanssa kävelyltä. Olin seuraillut kaksikkoa etäältä ja pitänyt samalla huolen siitä, että ystäväni saisi keskustella naaraan kanssa rauhassa. Ilmeisesti heidän juttutuokionsa oli tuottanut tulosta, sillä Mahlahalla vaikutti jo nyt huomattavasti rennommalta ja vapautuneemmalta kuin paria…
412 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora Hymyilin Ampiaistassulle ilahtuneena hänen ehdotuksestaan. Hän oli oikeassa: minä olin ihan hyvä saalistuksessa. Enkä oikeastaan edes ihan hyvä, vaan todella hyvä oppilaaksi, vaikka itse sanonkin. Vilkaisin mestariani häntä sanattomasti katseellani pyytäen. ”Mikäs siinä”, Lieskakajo sanoi lapojaan kohauttaen, ääni hiljaisena, ettei orava vain kuulisi. Luvan saatuani…
174 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Aurinkopennun etsijävuorolla olin mennyt piiloon klaaninvanhimpien pesän taakse. Pennulla meni jonkin aikaa löytää minut, mutta kun hän löysi, riemu hänen kasvoillaan oli valloittava. ”Sinulla oli hyvä piilo!” pentu hihkaisi. Hymähdin ja ravistelin turkkiini pensaasta takertuneet kuivat lehdet pois. ”Taidamme molemmat olla melko hyviä piiloutujia”, totesin….
190 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Olin jäänyt istuskelemaan pääaukiolle partion päätteeksi, toivoen löytäväni jostain juttuseuraa. Olin varma, että Tähtiklaani oli kuullut ajatukseni, sillä kuin kutsusta luokseni asteli naaraskissa, jonka valkeaa turkkia koristivat harmaat raidat. Tunnistin naaraan Huurresiiveksi, joka oli vastikään ansainnut soturinimensä. Hän oli kanssani suurin piirtein saman ikäinen, muttemme…
169 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Aura Lieskakajo istui leirin ulkopuolella ja katsoi lehtikadon taivaan tähtiä. Nuori kolli vetäisi häntänsä käpäliensä suojaksi ja räpäytti vihertäviä silmiään. Lieskakajo katseli tähtiä aika usein ja niiden aikana hän mietti Kharonia. Kolli tuli mieleen tähdistä, ei Lieskakajo tiennyt miksi. Ehkä hän sisimmässään pelkäsi Kharonin, hänen entisen…
