Eloklaanin tarinat
169 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leimusilmän vatsassa muljahti ja hänen sydämensä tuntui yrittävän porata läpi hänen rinnastaan, kun Hilehuurre toi ilmi asian, jonka hän oli luullut olevan vain hänen ja Lieskakajon välinen. Hän oli tiputtanut keräämäänsä yrtit maahan yrittäessään estää itseään hyperventiloimasta. Voi hyvä Tähtiklaani, miten sinisilmäinen hän olikaan ollut…
311 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Hymyilin Ropinatassulle lämpimästi hänen intoillessaan uimisesta. Aurinkoroihu oli jopa sanonut häntä luonnonlahjakkuudeksi, mikä sai ylpeyden siskoni puolesta vain kasvamaan. Ehkäpä hän oli perinyt emomme uintitaidon? Oli miten oli, minua vesi ei kiehtonut ihan niin paljoa. Tai tavallaan kiehtoi kyllä. Sen voima vain tuntui minusta hiukan…
262 sanaa | 7 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)Kirjoittaja: Koivu Lieskakajon poistuttua Hilehuurre oli jäänyt Leimusilmän kanssa kahden. Parantaja oli silminnähden vaivaantuneen oloinen hipelöidessään yrttejä, jotka olivat hetkessä järjestäytyneet kahteen pinoon kuin itsestään. Leimusilmä kehotti Hilehuurretta ottamaan niistä toisen. Hilehuurre noukki yrttikasan hampaisiinsa ja yritti hillitä itseään puremasta hampaitaan niihin. Klaani tarvitsi yrttejä. Ei…
621 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Koivu Kastetassu oli tehnyt saman testin vedelle käpälällään kuin minä ja saanut yhtä pahat vilunväristykset, ennen kun oli astellut viereeni veteen kahlaamaan väristysten saattelemana. Itse olin jo ehtinyt totutella veteen tovin, joten en edes ihan täysin valehdellut tokaistessani sisarelleni: ”Ei tämä ole edes kylmää.” Tiedostin, että…
1867 sanaa | 41 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Kosketin neniä kumppanini kanssa, ennen kuin lähdin ulos. Olin lähdössä saalistuspartioon vasta nimitetyn Haukkakynnen, Nopsaliekin ja tämän tuoreen oppilaan Kuusikkotassun kanssa. Olin ylpeä Kuusikkotassusta, vaikka hän ei ollutkaan minun pentuni tai muutenkaan minulle oikein sukua. Hän oli kuitenkin edesmenneen ystäväni pentu, joten saatoin jakaa sen…
156 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Lähdimme Kortetuikkeen ehdotuksesta joelle tarkoituksenamme uida. Minä astelin edessä, koska kaksi kollia olivat jääneet jälkeen – tai oikeastaan Varpulaulu oli ja Kortetuike oli sitten jättäytynyt tämän vierelle. Puhuin vähän siitä, miten pidin siitä, että hiirenkorvan myötä riistaa oli alkanut löytyä enemmän ja saalistaminen oli paljon…
340 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Perhopuro ja Jänötassu pääsivät pian jo joelle. He olivat matkalla jutelleet kaikenlaista ja Perhopuro oli paljastanut sen verran, että hänen ja Ahmatahman välit olivat hieman mutkikkaat, mutta nyt heidän oli tarkoitus olla kaksin ja ajattelematta sellaisia asioita. Perhopuro loikkasi astinkiville ja kutsui Jänötassua mukaansa sinne…
311 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Saaga Huokaisin mietteliäänä, kun Jänötassu kysyi minusta ja Ahmatahmasta. “Hän on ollut hieman… outo lähiaikoina. En usko sen liittyvän minuun mutta koskaan ei voi olla varma”, nau’uin. Vatsassani tuntui murheen painava tunne, josta halusin irti niin nopeasti kuin mahdollista. Nyt nauttisin täysin rinnoin Jänötassun seurasta. “Ei…
1013 sanaa | 23 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Käärmis Aikaa oli kulunut hyvän verran Jänötassu oli ollut ystävänsä kanssa. Perhotassu oli saanut soturinimensäkin ja hänet oli nimetty Perhopuroksi. Jänötassu oli niin ylpeä nuoresta soturittaresta ja oli pitänyt huolen siitä, että hänen äänensä oli erottunut kaikkien muiden kissojen hurrausten joukosta. Hän halusi, että Perhopuro todella…
229 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Leimusilmä tunsi hermostunutta kihinää turkkinsa alla. Jokin Hilehuurteen olemuksessa kieli siitä, että tämä tiesi asioita. Asioita, jotka Leimusilmä oli pyrkinyt pitämään henkilökohtaisina. Ehkä hän vain kuvitteli, eikä Hilehuurre oikeasti tiennyt mitään. Ei kai parantaja sentään niin läpinäkyvä ollut tunteistaan? “Tulin keräämään lisää yrttejä varastoon nyt…
