Klaanittomien tarinat
207 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Auroora //Erakko | Eloklaanin reviiri Keltaiset lehdet leijailivat Kallan yli, kun hän tassutteli polkua pitkin Eloklaanin reviirillä. Tuuli oli viileä, mutta ei epämiellyttävä – se tuntui raikkaana ja virkistävänä mustan naaraan paksussa turkissa. Ei ollut lämmin, mutta aurinko loisti pilvettömällä taivaalla kuin muistutuksena viherlehden helteistä. Näinä…
328 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Tuntematon alue ”Lola, oletko sinä täällä?” Ollin tuttu ääni kantautui korviini väliaikaisen pesämme sisäänkäynniltä. Raotin unisia silmiäni ja kohtasin katseellani ystäväni, joka katseli minua vihreillä silmillään. ”Täällä ollaan”, nau’uin kiepahtaessani kyljelleni ja ojentaessani raajani venytykseen niin, että selkäni meni kaarelle. Olli käveli luokseni…
1244 sanaa | 28 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Koivu //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Kaksijalanpesän sisäänkäynti kolahti, kun Neposen kaksijalka astui sisään. Neponen kirosi haukotuksen lomassa hyvän unen keskeytymistä. Neponen oli juuri ollut ahmimassa isoa annosta onnikalaa, kun hän oli herännyt pesän ulkopuolelta kuuluviin ääniin. ”Kuule hei, vähän huomaavaisuutta päiväuniani kohtaan!” Neponen naukaisi närkästyneenä….
235 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Koivu //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Muru kyyristyi alas kesken lauseen kuullessaan lähestyvän äänen. Ennen kuin hän ehti paikantaa sen, hän kuuli muutamia hännänmittoja edellä kävelevän Kallen hätääntyneen avunrääkäisyn ja näki, miten ystävä lähti juoksemaan vimmatusti eteenpäin. Muru tuijotti kauhusta kankeana, kuinka Kalle välttyi nipin napin…
378 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Tuntematon alue Värisin tuulessa, joka yritti repiä minulta turkin pois päältä päästäkseen käsiksi luihini. Se ei ollut ainoa syy, miksi minua värisytti; mietin yhä Aaveen sanoja muutaman päivän takaa. Sähköistyneen näköinen toverini oli pelästyttänyt minut pahanpäiväisesti kertoessaan epäilyksistään, että minuun oli pesitynyt jokin…
376 sanaa | 10 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)//Kirjoittaja: Lonkero //Erakko | Tuntematon alue Tähdet kääriytyivät Aaveen ympärille sankkana kylmänä utuna, joka sai Aaveen luurangon jomottamaan. Haaleat kissat risteilivät taivaallisessa ilmakehässään turkit kimaltaen kuin tuhansien vesipisaroiden meri. Heidän selkärankansa rakentuivat tähtikuvioista ja sielut puhisivat turkkia pöllyttävänä tuulena. Aaveen henkinen minä värisi, yritti irtautua kotelostaan…
306 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Ninjanen //Erakko | Klaanien lähialueet Kuljin eteenpäin kaksijalkalan viereisessä metsässä. Siitä oli vain vähän aikaa, kun olin kulkenut siellä emon kanssa. Pala nousi jälleen kurkkuuni, kuten aina, kun muistelin emoa. Pysähdyin, kun jotain värikästä osui silmäkulmaani. Käännyin ja kumarruin katsomaan kaunista kukkaa. Yhtä kauneimmista, joita olin…
214 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Tuntematon alue Aaveen ylisanat alkoivat tuntua koko ajan yhä vähemmän oudoilta ja enemmän paikkansapitäviltä. Niin, minä tulisin vielä pelastamaan tämän maailman. Todisteet siitä olivat jopa kuolevaisten nähtävissä. “Kaikki hyvin, Aave”, tyynnyttelin jonkinlaisen hurmoksen vallassa olevaa toveriani, “minä pärjään vallan mainiosti.” Aave nyökkäsi ja…
190 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)//Kirjoittaja: Lonkero //Erakko | Tuntematon alue Aaveen silmät tuikkivat kilpaa kirkastetun taivaan kanssa. Hän aukoi suutaan kuin olisi mennyt epäkuntoon. Aave ei ollut epäillyt Valoa hetkeäkään, mutta silti konkreettinen todiste Valon ylimaallisuudesta imi ilman hänen keuhkoistaan ja pyyhkäisi tassut alta. Aave suorastaan tärisi, hänen karvatupponsa vavahtelivat…
375 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Tuntematon alue Nimeni oli siis Valo. Minä olin pyhä kissa, itse jumalten lähettämä ihme, ja vielä jonakin päivänä minun oli määrä täyttää kohtaloni ja tehdä jotakin suurta. Tämän kaiken Aave oli minulle kertonut kuluneena aikana, jonka olin hänen kanssaan viettänyt. En tiennyt, miten…
