Klaanittomien tarinat
294 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Klaanien lähialueet Olin edelleen kipuinen Harjuksen syntymästä, vaikka siitä oli kulunut jo useampi kuu. Aluksi olin päässyt jopa saaliille, mutta ilmojen kylmetessä ja sateiden lisääntyessä olin jotenkin saanut itselleni tulehduksen aikaiseksi. Pippuri hoivasi minua parhaansa mukaan mutta, kun heräsin päivä toisensa jälkeen huonossa…
751 sanaa | 17 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Aura //Luopio | Tuntematon alue Järkäleloikan vaaleansininen katse oli nauliutuneena suurpesän olkien seassa kyhjöttävään hiireen. Kolli oli pudottautunut vaanimisasentoon ja Järkäleloikan etukäpälät olivat tiukasti hänen kroppansa alla. Hiiren luokse oli matkaa vain reilu ketunmitan verran… Kolli otti askeleen, toisenkin ja… “Hei Järkäleloikka, oletko kiireinen? Me voisimme…
642 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Erakko | Klaanien lähialueet Viileä tuuli puhalsi vastaan, kun liisin ilman lävitse puusta toiseen, oksalta toiselle. Yötaivaalla kuu loisti kirkkaasti ja toimi valonani pimeydessä. Suunnistin puusta toiseen siristellen silmiäni ja varovasti katsellen, missä olisi seuraava tarpeeksi vahva oksa siihen, jolle voisin loikata. Olimme veljeni kanssa…
150 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Aura //Luopio | Tuntematon alue Järkäleloikka pudottautui vaanimisasentoon, otti muutaman askeleen ja loikkasi kynnet esillä kaksijalkalan lämpimän ladon sisuksista löytyneen hiiren kimppuun. Kolli antoi saaliseläimelle tappavan puraisun ja tunsi lämpimän veren purskahtavan suuhunsa. Ainakaan täältä eivät riistaeläimet loppuisi. Hän saisi ruokittua rakkaan kumppaninsa alkavan lehtisateen läpi….
170 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Aura //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Puh juoksi pieni, rapiseva ja vinkuva lelupurilainen suussaan. Pyöreäpiirteinen kolli oli saanut sen omistajaltaan tänään ja siitä oli tullut välittömästi hänen lempilelunsa! Puh piti erityisesti pehmeistä ja vinkuvista leluista. Vaalea kollikissa vilkaisi ystäväänsä Nasua hymyillen ja pudotti lelun toisen jalkoihin….
207 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Auroora //Erakko | Eloklaanin reviiri Keltaiset lehdet leijailivat Kallan yli, kun hän tassutteli polkua pitkin Eloklaanin reviirillä. Tuuli oli viileä, mutta ei epämiellyttävä – se tuntui raikkaana ja virkistävänä mustan naaraan paksussa turkissa. Ei ollut lämmin, mutta aurinko loisti pilvettömällä taivaalla kuin muistutuksena viherlehden helteistä. Näinä…
328 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Elandra //Erakko | Tuntematon alue ”Lola, oletko sinä täällä?” Ollin tuttu ääni kantautui korviini väliaikaisen pesämme sisäänkäynniltä. Raotin unisia silmiäni ja kohtasin katseellani ystäväni, joka katseli minua vihreillä silmillään. ”Täällä ollaan”, nau’uin kiepahtaessani kyljelleni ja ojentaessani raajani venytykseen niin, että selkäni meni kaarelle. Olli käveli luokseni…
1244 sanaa | 28 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Koivu //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Kaksijalanpesän sisäänkäynti kolahti, kun Neposen kaksijalka astui sisään. Neponen kirosi haukotuksen lomassa hyvän unen keskeytymistä. Neponen oli juuri ollut ahmimassa isoa annosta onnikalaa, kun hän oli herännyt pesän ulkopuolelta kuuluviin ääniin. ”Kuule hei, vähän huomaavaisuutta päiväuniani kohtaan!” Neponen naukaisi närkästyneenä….
235 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Koivu //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Muru kyyristyi alas kesken lauseen kuullessaan lähestyvän äänen. Ennen kuin hän ehti paikantaa sen, hän kuuli muutamia hännänmittoja edellä kävelevän Kallen hätääntyneen avunrääkäisyn ja näki, miten ystävä lähti juoksemaan vimmatusti eteenpäin. Muru tuijotti kauhusta kankeana, kuinka Kalle välttyi nipin napin…
378 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Tuntematon alue Värisin tuulessa, joka yritti repiä minulta turkin pois päältä päästäkseen käsiksi luihini. Se ei ollut ainoa syy, miksi minua värisytti; mietin yhä Aaveen sanoja muutaman päivän takaa. Sähköistyneen näköinen toverini oli pelästyttänyt minut pahanpäiväisesti kertoessaan epäilyksistään, että minuun oli pesitynyt jokin…
