Kuolonklaanin tarinat
364 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Johdatin Liekkitassua eteenpäin kohti Ukkospolkua. Naaras pysytteli visusti lähelläni, mutta ei ohittanut minua kertaakaan. Hidastin tahtiani, kun kuulin matalasti murisevan hirviön äänen. Huomasin oppilaani kääntelevän korviaan ja maistelevan ilmaa, jossa leijaili ukkospolun katku. Irvistin kävellessäni lähemmäksi. ”Tässä on ukkospolku, kuten varmaan huomasitkin. Et ikinä, ikinä…
619 sanaa | 14 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Lihakseni värisivät uupuneina. En ollut todellakaan tottunut näin aikaisiin herätyksiin, vaikken pienenä nukkunutkaan pitkälle aamuun. Minulla oli tapana herätä jopa suhteellisen aikaisin, ehkä samoihin aikoihin kuin nytkin. Mutta nyt olin jostain syystä aivan jumissa. Minä hädin tuskin edes kuulin Villisielun ääntä, jossa oli vieläkin jotakin…
866 sanaa | 19 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Kun olimme saaneet katsauksen reviiristä, olin saanut jonkinlaisen kuvan oppilaastani. Hän tosiaan ei ollut mikään suuri puheinen, eikä se haitannut. Hänellä tosin näytti olevan pieni hämmennys päällä aina kun puhuin, saattoi olla tyylini sanoa sanat hellästi, sekä epäröiden, kiltillä asenteellani, tai sitten puhe vaikeudet olivat…
266 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Oloni oli nyt hieman kummallinen. En voinut mitenkään pahoin, vaan mestarini käyttäytyminen hieman oudoksutti minua. Se, miten hän oli pyytänyt minua seuraamaan häntä kohti leirin uloskäyntiä. Hän hidasti askelissaan yllättäen, ja yllättäen napautti minulle, kun olin ehtinyt astella jo hänen vierelleen. Sinähän hidastit vauhtiasi! Oliko…
672 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Älä luulekaan; kaveria ei jätetä!” Kiepahdin ympäri kannoillani ja loikin jälkeen jääneen punertava turkkisen pennun luo niin vikkelästi kuin vain suinkin kintuistani pääsin. Hätistelin kuvitellut viholliskissat naaraan kimpusta ja autoin hänet takaisin tassuilleen. ”Tassua toisen eteen, urhea soturi! Emme saa antaa hyökkääjien päästä voitolle!” Pujottelin…
689 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Pähkinätassu oli juuri nimitetty oppilaaksi. Olin hänestä valtavan ylpeä, vaikka en ollutkaan tuntenut häntä kauaa. Kuitenkin minua vähän harmitti, että minä ja Pikipentu emme olleet päässeet oppilaiksi. Emo oli sanonut, että siihen menisi vielä muutama kuu, mutta ainahan sitä voi elätellä toivoa. Se olisi…
834 sanaa | 19 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Kolli oli jotenkin.. kaukainen kun aloin puhumaan leiriin lähdöstä, tuon olemus ei tuntunut enää samalta. Kun kolli kampesi itsensä varoen ylös, vilkaisin toiseen hämilläni. En kuitenkaan sanonut mitään. Olisi hyvin voinut olla että toinen kaipasi vain aikaa. Niin tarvitsisin minäkin aikaa, totutella läheistyteen. Se ei…
1193 sanaa | 27 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu ”Niin kai.” Ilta-aurinko lämmitti mukavasti kosteaa turkkiani. Annoin leukani levätä Villisielun pään päällä. Kuulin naaraan levollisen hengityksen, ja omani kulki sen tahdissa. Jokin tuntui kuitenkin väärältä. Ehkä siksi, että tiesin Villisielun ja velipuoleni läheisistä väleistä, ja että kuinka tiiviisti he olivat viettäneet aikaansa yhdessä. ”Olet…
333 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry Katsahdin Mahlahallaa ja nytkäytin korvaani. Hänen kysymyksensä kuulosti siltä, kuin se olisi esitetty pennulle, vaikka toki minä tiesin, että hänen täytyi varmistella tietämystäni kertoakseen oikeat asiat. ”Totta kai minä tiedän, mikä se on”, tuhahdin. ”Hirviöt kulkevat ukkospolulla. Pitävät meteliä ja liikkuvat lujaa, kuulemma.” Kyllä minua…
512 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Tunsin oloni yhä hieman uuvahtaneeksi työntyessäni ulos pentutarhasta aamun sarastaessa. Sammaleisien verhojen kulkiessa kehoni läpi mieleeni muistui eilinen, kun vein Pikipennun ja Minttupennun katsomaan leiriä. Olin tyytyväinen itseeni sen suhteen, miten pärjäsin heidän kanssaan. Kumpikin oli pysynyt näköetäisyydelläni ja aisoissa. En ollut lainkaan varma siitä,…
