Kuolonklaanin tarinat
689 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Kipitin välillä otettani hapuillen kohti uloskäyntiä, josta pääsisimme ulos tästä pimeähköstä kiven kolossa sijaitsevasta pesästä. Pähkinäpennun häntä auttoi minua pysymään tassuillani tasapainoisemmin ja olin salaa tälle kiitollinen. Kuitenkin pieni kapinan henki kumpusi sisältäni ja olisin halunnut kävellä itse. Näyttää, että osasin ilman apuakin. Emo…
953 sanaa | 21 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Pidin sinisen katseeni edessä, kun häntäni heilui puolelta toiselle huvittuneena. Tämä ei olisi kummempaa, kolli oli aivan mukava, eikä tuo komennellut minua. Kuitenkin Lauhalaukka päästi suustaan yhden lauseen, joka järkytti minua todella. Anteeksi mitä? Paremman? Eihän klaanissa ollut ketään tuon parempaa, ei karhumyrskyssä ollut virheitä…..
48 sanaa | 1 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Villisielu: 72kp! – Lauhalaukka: 39kp! – Tuhkajuova: 57kp! – Taivaslaulu: 51kp! – Pimentovarjo: 9kp – Karhumyrsky: 40kp! – Pähkinäpentu: 49kp! – Voit nimittää itsesi nyt oppilaaksi! Mestariksesi saat Villisielun. Muista ilmoittaa nimityksistä ilmoituksiin. Mahlahalla: 33kp! – Liekkitassu: 8kp – 2/5 tarinaa oppilaana kirjoitettu. Minttpentu: 25kp!…
387 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Hymyilin ja lähdin Merkuriuksen seurana jatkamaan rajan tarkastusta. Olin iloinen, että olin kohdannut Merkuriuksen kävelylläni. Sain viettää aikaa hänen kanssaan. “Jos haluat juoruja niin saamasi pitää”, hymähdin vinosti, jonka jälkeen jatkoin, ”ainakin Rapakynnen synnytys alkoi tänään.” Merkuriuksen silmät säteilivät lämpimästi. “Pidätkö pennuista?” kysyin nopeasti….
545 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Johdatin Liekkitassua eteenpäin pitkin joen rantaa. Naaras katseli vuorotellen joelle ja metsään. Saatoin vain kuvitella, miten suurelta koko maailma näytti nuoren kissan silmin. ”Joessa virtaus on usein melko voimakas, jonka vuoksi kannattaa pysytellä vähän matkan päässä rannasta. Voimme ylittää joen astinkiviä pitkin. Yhdet astinkivet näkyvät…
304 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Ron Katselin epävarmana Minttupennun tummansinisiä silmiä. En ollut lainkaan varma, pitäisikö minun nopeasti poistua pentutarhasta takavasemmalle, vai vain istua paikoillani näiden anovien katseitten armoilla. Tämä minulle täysin vieras pentu, jonka kanssa ehdin juuri vaihtaa vain muutaman sanan, pyytää nyt minua viemään hänet syvemmälle leiriin? Ja vaikka…
356 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior Hoipertelin neljällä tassulla vähän matkaa ja sen jälkeen lysähdin maahan. “Tein ennätyksen!” kiljaisin riemusta ja katsoin Pikipentu ylpeänä. Pieni naaras käveli luokseni. Joskus minäkin osaisin kävellä noin hyvin! Kumarruin tutkimaan Pikipennun sammalpalloa kiinnostuneesti. Olin juuri koittamassa läpsäistä sitä eteenpäin, kun kuulin takaani jonkun äänen….
287 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Pidin Villisieluun vähän etäisyyttä kävellessämme – en halunnut vaikuttaa liian tunkeilevalta. Mutta jos rehellisiä oltiin, minua vaivasi hitusen se, miten hyvissä väleissä naaras oli velipuoleni kanssa. Karhumyrsky ei kuulunut suosikkeihini missään luokassa, enkä oikein pitänyt ajatuksesta, että hän vietti kaiken vapaa-aikansa entisen oppilaansa kanssa. Se…
213 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Pyry ”Olen kyllä kuullut Lehtikuusilaaksosta, klaaninvanhimmat kertoivat siitä joskus”, vastasin Mahlahallalle viileästi ja huitaisin hännälläni ilmaa. ”Ja Mäntyviiksi mainitsi kerran jonkin Hehkulammen. En vain tiedä, missä kumpikaan sijaitsee, joten jos sinä noin soturina näyttäisit – oletan sinun kuitenkin käyneen leirin ulkopuolella hieman useammin kuin minä.” Päätettyäni…
506 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Päädyin saamaan petini soturien pesälle, ja nukkumaan siihen. Mutten saanut unta. Myönsin ja tiesin tuijottavani Karhumyrskyä. Toisaalta en oikeastaan keskittynyt kolliin, olin uppoutunut väsymyksen huurtaviin ajatuksiini. Kaikkea oli tapahtunut taas, enkä pitänyt siitä. Painoin pääni lopulta korvani luimuun, miettiessäni itku kohtausta. Typerä heikko minä. Noin…
