Kuolonklaanin tarinat
568 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Katsoin Villipentua miettien tohtisinko avata tuolle sukujuuriani. Olimmehan vasta tänään tavanneet, emmekä tienneet toisistamme oikeastaan mitään, joten ajatus tuntui minusta kovin vieraalta. Mutta ehkäpä juuri tämä oli se tarvittava, kahden kissan polut yhdistävä silta, jolla päästäisiin lähemmäksi yhteisymmärrystä ja helppoa kommunikaatiota. ”Emoni Ruostekukka on Kuolonklaanin…
402 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Kolli toisti kysymykseni, jopa nauraen, asia kuitenkin tuntui siltä että kolli mietti sitä tosissaan. Kolli kiersi minut ympäri, tarkkaillen kehoani. Kuitenkaan en saanut suoraa vastausta kysymykseeni, joka ei tyydyttänyt minua sitten lainkaan. Kohautin hänelle kulmaani, kyseenalaistin koko asian. Uskoin kuitenkin että kollilla oli jokin hyvää…
372 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Untuva Punatähti kutsui klaanin koolle. Tiesin jo, mitä päälliköllä oli ilmoitettavana. Oli vaikea uskoa, ettei Minttuvarjo enää ollut kanssamme. Naaras ei enää partioisi kanssamme, eikä häntä näkisi enää vilaukseltakaan leirissä. Muistelin, kuinka hyvin Minttuvarjo oli ottanut minut uutena oppilaana vastaan. Olimme tutustuneet jotenkin oppilasaikoina, mutta nyt…
666 sanaa | 15 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Istuin leirin pääaukiolla ja katselin juuri heränneiden kissojen toimia. Aurinko ei ollut vielä edes noussut, jonka vuoksi oli hämärää. Tänään näyttäisin tuoreelle oppilaalleni Kuolonklaanin rajat. Lauhatassu nukkui yhä, mutta tarkoituksenani oli herättää hänet pian. Viime päivät olivat menneet Henkäysvarjoa pakoillessa. Halusin nauttia vielä itsenäisyydestä täysin…
1259 sanaa | 28 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Nagini Oli kulunut jo muutamia päiviä siitä, kun Hehkuaskel oli vetänyt Pihkatassun jalan takaisin paikoilleen. Kolli oli edelleen ruhjeilla ja hän oli siksi saanut muutamana iltana unikonsiemenen pystyäkseen nukkumaan paremmin, mutta hän tunsi jo alkavansa parantua. Hänen kehonsa alkoi korjata itse itseään, vaikkakin hitaasti. Kaikki muu…
201 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: EmppuOmppu Räpäytin oransseja silmiäni kerran tai pari. Pentu oli odottamaani välkympi tapaus. Yleensä pentutarhan pikkuväkeä onnistui vedättää päästä keksityllä kauhutarinalla tai jollain muulla mielikuvituksen luomalla kammotuksella, mutta kaiketi Villipentu oli sellaiseen liian vanha. Se jo kieli paljon naaraan valmiudesta oppilaaksi. ”Miksikö teen tämän?” naurahdin, tietämättä oikeastaan…
551 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Lonely Warrior ”Kuinka usein Kuolonklaanissa vaihtuu päällikkö? Miten se oikeastaan tapahtuu?” Merkurius uteli. Erakko oli vaikuttanut melko kiinnostuneelta klaanistamme, joka oli mielestäni mukavaa. Nautin myös asioiden kertomisesta. Merkurius oli mielestäni tosi mukava ja hän oli positiivisella tavalla erilainen kuin Kuolonklaanin kissat. “En oikein voi sanoa kuinka…
503 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Tipu Jokin kuitenkin minussa käski antamaan Karhumyrskylle mahdollisuuden olla totuuden mukainen. Väkinäinen iloisuus, sekä hymy katosivat nopeasti, jättäen oikeasti kiinnostuneen oloisen kollin jälkeensä. Tutkin ilmettä, kuunnellen hänen puhettaan älykkyydestä sekä viekkaudesta. En oikein tiennyt kummastakaan, en uskonut olevani älykäs naaras, olin nähnyt paljonkin etevämpiä ja fiksuja…
593 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Elandra Vilkaisin nopeasti Pimentovarjoa, mutta käänsin pääni taas pois. En minä halunnut olla vaikea oppilas, mutta minulla vain oli niin hirveä olo. Onnistuin juuri ja juuri seuraamaan soturia pienelle aukiolle. Hän käski minun näyttää miten vaanin. Olisin halunnut pudottautua matalaksi ja suoriutua mahdollisimman hyvin, mutta jalkani…
1047 sanaa | 23 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKirjoittaja: Auroora ”Hehkulammelle? Veteen? Ei kiitos”, vastasin pudistaen päätäni. ”Mieluummin vaihtaisin paikkaa tuon ketun kanssa.” Tuhkajuova kohautti lapojaan ja lähti matkoihinsa. Minä käännyin ja suuntasin askeleeni leiriä kohti. Aurinko paistoi yhä kirkkaana, vaikka se olikin alkanut laskea. Muistin, että minun oli määrä johtaa auringonlaskun metsästyspariota. Se olisi…
