Klaanittomien tarinat
252 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Auroora //Erakko | Kuljin kaksijalkalan hiljaisia katuja pitkin. Vaikka kaksijalkoja taikka muita kissoja ei näkynyt, osasin pysyä aina varuillani. Kuuntelin tarkasti ympäristöäni koirien haukunnan tai lähestyvien askelien varalta. Hajuaistiini turvauduin kuitenkin enemmän, vaikka kaksijalkalan monien hajujen sekamelskassa sillä ei yksin aina pärjännyt. En törmännyt onneksi matkallani…
544 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Paikassa, jossa aurinko ei koskaan laskenut, oli lähes tulkoon mahdotonta laskea kuluneita päiviä. En enää edes tiennyt, kauanko olin jo joutunut virumaan tässä tunkkaisessa pikku kopissa, ja se alkoi turhauttaa minua aina vain pahemmin. Tunsin oloni jatkuvasti väsyneeksi, ja kaikki aistini olivat ikään…
600 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Rita //Erakko | Kuljin eteenpäin päättäväisesti, mutta kuitenkin vailla mitään tiettyä päämäärää. Olin viimepäivinä huomannut, miten lehdet ympärilläni olivat alkaneet hitaasti kellastua ja ilma kävi päivä päivältä kylmemmäksi; lehtisade oli jo saavuttanut metsän. Tiesin, että minun kuuluisi luultavasti olla huolissani riistan huomattavasta vähentymisestä, mutta en voinut…
372 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Olihan toki huvittavaa, ettei ikäiseni kolli kyennyt voimillaan horjauttamaankaan minua, mutta pystyikö häntä siitä moittimaankaan: olin poikkeuksellisesti varsin isokokoinen kissa naaraaksi, ja se kävi hyvin ilmi esimerkiksi seisoessani isän tai Timin tai Coronan rinnalla. Merkurius, Coronan veli, tosin oli minun kokoiseni, ja ehkä…
290 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Lonely Warrior //Erakko | ”Kuule, haluaisitko nyt kertoa minulle tarkemmin, mitä siellä rajalla oikein tapahtui? Jos minä vaikutin sinusta kiihtyneeltä, niin sinä olit suorastaan jäätävän tyyni!” Dakota naukui pieni hämmennyksen sävy äänessään. Minua vähän huvitti harmaanruskean naaraan häkeltynyt ilme, jonka takia kasvoilleni kohosi vino hymy. ”Aivan…
377 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Rita //Erakko | Minne seuraavaksi? Edessäni levittäytyvä havumetsä vaikutti houkuttavalta. Mutta niin tuo pieni purokin vähän kauempana oikealla. Oli outoa, kun ei ollut ketään jota totella tai ketään joka kieltäisi mitään. Tuntui, kuin näkisin maailman aivan ensimmäistä kertaa, mikä oli tavallaan totta, sillä minua ei ikinä…
510 sanaa | 11 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Heräsin yksin pimeässä. Tunsin olevani litistyksissä mutta tilaa oli liian vähän liikkumiseen. En kuitenkaan joutunut paniikkiin, sillä kuten veden alla, myös tukalissa tilanteissa minun olisi osattava pysyä tyynenä. Myrskyn tyvessä oli aina tyyntä, ja sieltä löytyisi ratkaisu. Suljin silmäni ja yritin näkemisen sijaan…
564 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Valkoruskea naaras katsoi meitä tympääntyneen näköisenä, mutta nosti sitten häntänsä ja lähti lönköttelemään poispäin. Katsoin hänen jälkeensä tyynesti – ei yhdestä harhautuneesta kulkukissasta olisi vastusta viisipäiselle erakkolaumalle. Sitä paitsi, olihan meillä Kuolonklaani tukenamme, ja he varmasti auttaisivat meitä karkottamaan moisen pahanilmanlinnun viemästä riistaa…
216 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Tipu //Erakko | Kolli oli siis tosissaan kantanut minut rajalle, josta tosissaan toinen kissa oli saapunut hätiin. Motiivia tekoihini kysyttiin taas. Olisin voinut taas pinkoa juoksuun, mutta tiesin että jos tekisin niin, tuo kolli nappaisi minut takaisin kantoon, eikä minusta ollut vastusta kamppailemaan häntä vastaan. ”Olen…
577 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | ”Sattuuko jalkaasi enää?” Vaihdoimme Timin kanssa kieliä hiiltyneen kaksijalkojen pesän varjossa. Kaarlo nukkui sisällä ja Merkurius oli omien sanojensa mukaan lähtenyt hoitamaan joitakin asioita. Minä ja Timi olisimme siis tämän aamupäivän vastuussa kotimme puolustamisesta. ”Ei kamalasti – on se kuitenkin vähän arka vielä”,…
