Klaanittomien tarinat
305 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKalle katseli Murua innostuneena. Hän ei voinut uskoa, miten paljon hänen ystävänsä tiesi aivan kaikesta. Murun täytyi olla yksi viisaimmista kissoista koko maailmassa. Mutta kun Kalle esitti kysymyksensä liittyen siihen, että isäkissa kantaisi pentuja, Murun ilme oli niin vakava, että Kalle alkoi hieman huolestua. Hänen päänsä kallistui…
213 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kotikisu //Klaanien läheinen kaksijalkala Puhin kaulassa kiiluva metallinen laatta kilkutti iloisesti kollin käpälien lyödessä rytmiä henkiin heränneeseen maaperään. “Tule Nasu! Täällä on ihan lämmintä”, pyöreäpiirteinen kollikissa antoi äänensä kaikua Nasun pesäoven pienen luukun kautta. Hän voisi jopa näyttää Nasulle Neposen pihan. Pelottavasta ilmestyksestään huolimatta ruskeaturkkinen kolli oli…
209 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Luopio //Tuntematon alue Kuut olivat kuin vilisseet minun ja muiden latokissojen silmissä. Vaikka välillä oli tuntunut siltä, että lehtikato ei päättyisi ikinä, oli se lopulta vaihtunut orastavaan hiirenkorvaan. Korvani painuivat hienoiseen luimuun, kun Tyrskytiikeri pujahti ohitseni takaisin latoon. Vilkaisin raidallisen suuntaan ja olisin halunnut sanoa jotain, mutta…
318 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Erakko //Klaanien lähialueet Katselin Harjuksen intoa hieman ymmälläni. En ollut tottunut moiseen asenteeseen. Minun oli aina pitänyt paeta, sopeutua ja olla varuillani ihan sama missä olin elänyt ja vaikka tiesin Harjuksen olevan luonteeltaan leikkisämpi ja äänekkäämpi yksilö, en kuitenkaan ollut nähnyt vielä tälläistä käytöstä. “Onko jokin vialla?”…
330 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Erakko | Tuntematon alue Kuuntelin hiljaa kävellessämme, kun Merete ja Harjus juttelivat jotain keskenään. En kuitenkaan kerennyt kuunnella kovinkaan kauaa, kun Revontuli tökkäsi minua hellästi. Hän halusi selvästi sanoa jotain. Minun täytyisi kuunnella tarkaan, jotta saisin selvää hänen muminastaan, kun hän kantoi rakkaita kissanminttujaan. “Eikö…
256 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Tuntematon alue Pian metsä jo vihersi ja hiirenkorvan aika oli virallisesti luonamme. Öisin ei enää ollut niin kylmä kuin aikaisemmin, joten uskaltauduin useammin metsään ja jopa nukuin pari yötä yksin tähtien alla. Palattuani yhtenä aamuna Tähdenlento ilmoitti, että oli aikamme lähteä kaksijalkalasta. Naaras…
595 sanaa | 13 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Soturikissa //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Laskeuduin portaita alas, kaksijalkani oli mennyt sinne jo aijemmin. Onnekseni kuulin hänen rapistelevan ruokapussiani, sillä mahani kurni jo täysillä. Menin hieman lähemmäs häntä, ja katsoin kuinka ruokani tippui metalliseen kippooni. Väistin, kun kaksijalkani yritti koskea minuun. Sitten hän vain käveli…
886 sanaa | 20 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala Merete ehdotti lähtevänsä mukaani etsimään ruokaa, joka kelpasi minulle teitysti enemmän kuin hyvin. Olin tieteinkin hieman huolissani siitä oliko naaras liian väsynyt yöllisen seikkailunsa jäljiltä, mutta jos hän itse tahtoi todella lähteä mukaan, mikä minä kieltämäänkään olin. Kävellessämme kysyin häneltä…
441 sanaa | 10 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Kotikisu | Kujakissayhteisö Ilahduin, kun Aava ja Hanki suostuivat tulemaan käymään sisällä kaksijalanpesässäni. Oli ihanaa saada seuralaisia ja mielelläni esittelisin heille kaikenlaista sisällä. Ken tietää, ehkä heistä tulisi vielä ystäviäni. Toki jokin näissä kissoissa viesti minulle sen, että ystävyys ei ollut heidän prioriteettilistansa kärjessä. Vaikka…
241 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala Nyökyttelin Tähdenlennon itsepuhelulle. Olin niin tottunut elelemään yksin, että minusta ei tuntunut miellyttävältä pyytää Harjukselta jääneitä ruokia itselleni. Päätin siis liittyä Tähdenlennon seuraan, vaikka polkuanturani olivat jo arat kaikesta kuljeskelusta. “Käyhän se!” Tähdenlento naukaisi iloisesti, kun pyysin saada tulla mukaan….
