Klaanittomien tarinat
370 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala Makasin pedilläni Revontulen kyljessä kiinni ja kuuntelin Harjuksen tarinaa siitä, kuinka hän oli onnistunut pakenemaan kaksijalalta ja tämän koiralta. Kolli vaikutti kovin ylpeältä suorituksestaan, mutta minua se vain huoletti. En tahtonut hänen päätyvän pulaan. “Harjus, muista olla sitten varovainen, ihan…
185 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala Matkanteko kävi tassuihini ja aloin jo väsyä, mutta onneksi olin jo lähellä pesää. Kuljin mahdollisimman kaukana suurimmista teistä, koska en lainkaan pitänyt hirviöiden pitämästä metelistä. Tällä reitillä kulki enemmän koiria, mutta tiesin myös hyviä pakoteitä. Jäin yhteen risteykseen pohtimaan yrittäisinkö…
531 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala Hylätty kaksijalkojen pesä seisoi yksikseen keskellä laakeaa aluetta. Koko paikka näytti varsin autiolta, joten uskaltauduin lähemmäs. Loikin kinoksien seasta yhden ikkunan luokse ja loikkasin sen kautta sisään. Kaksijalka, jonka pesä tämä oli joskus ollut oli vienyt kaiken lähtiessään. Juuri mitään…
1122 sanaa | 25 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Soturikissa //Kotikisu | Klaanien läheinen kaksijalkala Kävelin jyrkkiä askelmia ylös, kaksijalkani oli mennyt sinne aijemmin. Valon määrä väheni, kun nousin ylös. Mutta yläkerran ikkunat toivat edes vähän valoa sisään. Näin kaksijalkani ikkunan läpi tekemässä asioita välkkyvällä asialla, mutta menin sen huoneen ohi. Hän ei ollut kiinnostava….
289 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Kotikisu | Kujakissayhteisö Aava puhutteli minua hunajaisella äänellä ja yritti selvästi mielistellä minua. En oikein voinut sanoa pitäväni siitä suoranaisesti. Jos totta puhuttiin, olin hieman kummallinen kissayksilö. Rakastin kaksijalkaani enemmän kuin mitään mahdollista kissaa. Minun rakkaani oli ollut kanssani siitä lähtien, kun olin oppinut avustamaan…
273 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Yuzu //Erakko | Klaanien lähialueet Istuin hiljaa metsänreunassa ja tutkin tätä reviiriä – minun reviiriäni – tarkasti silmäillen. Käpälissäni tuntui yhä Terälehden lämmin veri. Tunsin tämän tuntemattoman naaraan tappamisesta suurta mielihyvää. Hän oli ollut vain heikko surkimus, taakaksi muille kissoille, jotka vaikuttivat asuvan hänen kanssaan. Heikot…
232 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: EmppuOmppu //Erakko | Tuntematon alue Kuurankukat koristivat jumalaista polkuani halki hyisen metsän. Uskollinen palvelijani kulki ääneti perässäni; kollin koko olemus oli viritetty kuulostelemaan kaikista huomaamattomimpiakin toiveitani. Minä olin kuitenkin rakentanut ympärilleni muurin, jonka toiselle puolelle tavan kuolevaiset saattoivat vain uneksia pääsevänsä kurkistamaan. Se koski myös Aavetta….
529 sanaa | 12 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Yuzu //Erakko | Klaanien lähialueet Aamu alkoi jo sarastaa. Sirpale nuolaisi pitkäkyntistä, suurta käpäläänsä ja pesi sillä korviaan epätarkasti. Hän piirsi mutaiseen, routaiseen maahan kynnenjälkiä ja vetäisi tammipuun kaarnaan pitkän ristin näyttääkseen muille kissoille tämän olevan hänen reviiriään. Sirpale tunsi sisällään kalvavaa nälkää – hän ei…
338 sanaa | 8 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Käärmis //Kotikisu | Kujakissayhteisön lähialueet Katselin kaksijalkaani, kun hän kokkasi jotain sukulaisilleen. Olin alkanut yhdistämään omistajani vieraita enemmän siihen, millaisessa suhteessa he luultavasti olivat rakkaimpani kanssa. Oletin, että yökyläilemässä olevat kaksijalanpennut olivat hänen pennun pentujaan. He olivat tulleet kylään edeltävänä aamuna ja jääneet yön ylitse. Rakastin…
420 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä//Kirjoittaja: Saaga //Erakko | Klaanien läheinen kaksijalkala “Kiitos, otan mielelläni teiltä vinkkejä”, nau’uin pyöritellen tassullani maassa lojuvaa pientä kiveä. “Merete, tule mennään yhdessä hakemaan sinulle pesätarvikkeita”, Harjus sanoi ja johdatti minut takaisin ulos kylmille nyt jo pimeille kaduille. “Kaivamme yleensä roskiksista ruokaa ja pesätarvikkeita itsellemme. Joskus sieltä…
